Hetki ennen

Iiron kirja:

Talouspaperia, kuppeja, ruokaa, spiguja sekä juttuja. Neuroleptit erikseen. Farmagologinen lobotomia. 

Mutta tässä hotellissa ei polteta 50:n euron sakon uhalla.

Autius

Kotikonnun laulajan taivas pellon ylle kaareutuu.
Siellä taivaanrantaan värit iltaruskon heijastui.
Iltamyöhän on aika. Valo ikkunasta kajastaa.
Kohta aamunkajon taikaa mies ikkunasta tarkastaa.

Uuden aamun tullen ovi taloon avataan.
Äänet maantien suuren pihaan rauhaa rikkomaan.
Kohti iltapäivää käydään, pannu tulille, tarjotaan.
Vihdoin koittaa ehtoo soittaisin, kitaroisin tunnelmaa.

Vielä koittaa huomen, sitä en uskaltaisi kohdata.
Vielä yhden biisin verran me ollaan samassa tarinassa.
Kotikonnun laulajan taivas pellon ylle kaareutuu.
Täällä hetket nuo paperille tallentuu.

Kotikonnulla laulajan taivas pellon ylle kaareutuu.
Hymyillen harras tunne, ei väri soinnun tuu, haalistuu.
Kotikonnulla laulajan taivas pellon ylle kaareutuu.
Riisuu takkinsa kuluttaneen vuoden, kyynelilleen antautuu.

Kirjoittanut Iiro Arvola

Kiitos Jari Ahlfors !

Neljäs hetki

Iiron kirja:

Tupakat, mehut, kahvit toisten kauppalistoilta poimittu. Täällä valot eivät sammu yöksikään. Onko silti kukaan kotona?

Limbo. Siinä ollaan.

Maria Magdaleena

Toiset elivät nuoruuden, toiset vaihtoivat sen elämään.

Kuun valo ja suden hetki ovat pistämätön yhdistelmä.

Kuun valossa kaikki on nurin viimeistä pistoa myöten.

Turpa ruvella, pää kuhmuilla.

Joskus lapset kuolevat ennen vanhempiaan.